7.3.2010 UUDEN PERHEENJÄSENEN ODOTUSTA :-)
Nyt on jalkani jo lähes parantunut, joten tämä viikonloppu meni jo aika pitkälti hevostelun parissa. Eilen ennen töihin menoa ratsastettiin läpi Geisli ja Frid. Ja töiden jälkeen lähdettiin Tuiskun sekä Huurteen kanssa ajolenkille. Osku ja minä ohjastettiin Tuiskua ja Ninna-tallityttömme ohjasti Huurretta. Ilma oli todella kaunis, puut kimmelsivät ja aurinko paistoi.
Tähän väliin onkin hyvä laittaa tuore kuva Huurteesta, jonka Ninna otti tänä talvena. Siitä välittynee talven riemua: :-)
Ennenkuin ehdimme lähteä Tuiskun kanssa maastoon, tuli pihatiellä vastaan toinen suomenhevonen reen kanssa. Reessä oli kaksi lasta isänsä ohjastamana. He asuvat täällä meidän lähistöllä ja harrastavat myös suomenhevosia. Niimpä me sitten lähdettiin heidän peräänsä jonkin ajan kuluttua. Meillä ei ole vielä omaa rekeä hankittuna, vaan Tuiskulla on ollut kärryt perässä. Kun ei olisi vielä viime talvena uskonut, että tulee tällainen lumitalvi ja rekikelit!
Toivottavasti ensi vuonna on sitten samanlainen talvi, ettei hankita syksyllä rekeä valmiiksi eikä tulekaan sitten sopivia ajokelejä. Nyt ollaan saatu ainakin nauttia kunnon talvesta ja hankien hohteesta. Samaa mieltä ovat varmasti myös poromme Emppu ja Taiga:
Ninna oli ottanut tuon kuvan poroista alkutalvesta, kun maa ei ollut vielä kokonaan lumen peitossa.
Tänään teimme Ninnan ja Viljarin tallin Liisan sekä kahden hänen tallityttönsä kanssa yhteisen parin tunnin maastolenkin. Mukaan pääsivät meiltä Geisli, Frid ja Tähti, loput olivat heidän issikoitaan. Ilma oli taas kaunis ja keväthanget kimaltelivat. Maastossa menimme osan matkasta umpihangessa pitkin koskematonta metsäpolkua, jossa oli lunta niin paljon, että jalustimet ja hevosten maha laahasivat hangessa. Siinä tuli sitä kuntotreeniä hevosille oikein kunnolla! No, suurin osa matkasta oli kuitenkin lumisia aurattuja teitä, joissa päästiin menemään välillä vähän vauhdikkaampaakin menoa :-)
Ylihuomenna, jos säät sallivat, haemme Hämeenlinnan seudulta neljännen islanninhevosen kotia :-) Hän on reilu 10-vuotias varmanoloinen ja kiltti 5-käyntiruuna Pipar frį Kįlfhóli 2 "Pipar". Kävin koeratsastamassa hänet ja vaikutti oikein mukavalta ja menevältä maastohevoselta. Mielenkiinnolla odotamme tämän herrasmiehen kotiutumista :-)
Tässä Pipar poseeraa, kuva ei tosin ole ihan uusi, mutta kyllä siitä suloisen ja reippaan herran erottaa: :-)
----------------------------------------------------------------------------------------------
1.3.2010 KUVIA JA KUULUMISIA HIIHTOLOMALTA
Hiihtoloma meini minulta aika pitkälti töiden parissa, mutta kahtena päivänä saimme vieraita Helsingistä, kun Oskarin sisko Veera ja hänen tyttärensä Venla olivat meillä lomailemassa. Ilmat suosivat heitä ja oli oikein kaunis talvinen sää.
En ole vieläkään ehtinyt hoitaa omia kamera-asioitani kuntoon, mutta onneksi heillä oli kamera mukana. Ottivat jotain kuvia, joita löytyy myöhemmin vielä lisää jokaisen otuksen omasta kuvagalleriasta. Tässä kuitenkin vähän talven riemua ikuistettuna.
Ensin kuvaan osui Geisli-herra paksussa talviturkissaan:
Geislillä kuten meidän muillakin hevoseläimillä on vähän pulleat talvimasut ;-) Johtuu siitä, että meillä ei ollut aikaisempaa kokemusta talvitarhojen teosta pelkän sähkölangan avulla. Edellisen talven kun vietimme vielä Salossa. Siellä oli kaikkialla puuaidat, jonka välissä kulki sähkö. Mutta viime kesän muuton yhteydessä ei vielä täksi talveksi ehditty rakentamaan tänne Huittisiin niitä puuaitoja, joten laitettiin normaalit sähkölangat kaikkialle. No, se ei ollut sitten viisas ratkaisu, kun nyt sähkölangat uivat lumessa. Lunta on niin paljon, että lanka pyörii monin paikoin hevosten polvien korkeudella, puhumattakaan shettisten langoista..eikä sähköä kulje nimeksikään. Eräänäkin päivänä satuin katsomaan tarhaan, kun Huurre-shettis seisoi tarhassa katsomassa aidasta ulospäin niin, että mutusteli samalla ylempää sähkölankaa suussaan! :-o
Että se siitä aitojen kunnioituksesta...ainut keino pitää hevoset, shettikset ja aasit tarhojen sisäpuolella, on pitää siellä jatkuva ruokinta eli heinäpaali kokoajan tarjolla. Muuten lähtevät etsimään sitä ruokaa aitojen ulkopuolelta. Joten tässä keväällä kunhan lumet sulavat, onkin sitten laidutuskuuri tiedossa useammalle karvaotukselle ja meille puolestaan aitojen rakentamista! ;-)
Veera oli ottanut Safiiristakin yhden kuvan, kun kaunis neito poseerasi pihallamme:
Varsin osuva kuva oli tullut myös Veikasta, joka ei normaalisti ylety kurkkimaan ikkunasta sisälle. Mutta nyt kun lunta on tullut kokoajan lisää, niin kettujengi pääsee kurkkimaan tuohujamme sisällä. Varsinkin keittiön tapahtumat kiinnostavat heitä. ;-)
Tässä Veikka katsomassa keittiön ikkunasta sisälle yrittäen vihjasta, että "päästäkää mut pois jo täältä lumen keskeltä!"
Veera ja Venla viettivät kaksi lomapäiväänsä pääasiassa hevostellen. Niimpä kuvia kertyikin eniten juuri hevosista. Tässä poseeraavat Frid ja Geisli tarhassaan:
Arwenin vatsa alkaa pullistella ihan muistakin syistä jo kuin ruoasta ;-) Odotamme hänelle suloista aasin varsaa kesälle :-)
Tässä Arwen poseeraa, Geisli kurkkaa taustalla:
Venlalle tuli paljon hevostelua parin päivän talvilomalle. Oli shettisratsastusta, issikkaratsastusta, aasiratsastusta ja kärryajoa sekä muiden karvaisten kavereidemme hoitamista :-)
Tässä Venla laittamassa Fridiä ratsastuskuntoon:
Ratsastus Fridin kanssa kentällä sujui ihan kivasti. Se oli Venlan ensimmäinen issikkakokemus ja heti neiti sai Fridin hienosti tölttäämään. Tässä Venla ja Frid:
Venla Tuiskun kärrykyydissä. Ohjastajana kummisetänsä Oskari:
Uljas kärryhevosemme Tuisku poseeraa märkänä ajolenkin jälkeen:
Itse olen tällä hetkellä sairaslomalla. Astuin eilen illalla myöhään eteisessä ison ruosteisen naulan päälle (polttopuita eteisessä) ja niin sitten kävi, että jalkaterä paisui kivasti tänään. Nyt sitten pitää lähinnä pomppia yhdellä jalalla, jos mielii kävellä.. no, sellaista sattuu. Huomiset koirakerhon agilitytreenit ja koirien ulkoilulenkit jäävät siis suosiolla tauolle..
Lopuksi vielä talven riemua, reipas hevoskyyti Tuiskun vetämänä kauniissa talvisissa maisemissa:
----------------------------------------------------------------------------------------------------
11.2.2010 TERVEYSTULOKSET JA KESÄMUISTOJA..
Saimme Kennelliitosta Helmen lonkka- ja kyynärtulokset. Neiti oli täysin terve Safiirin tavoin (A/A ja 0/0). Hieno juttu! :-)
Saimme viime kesältä vähän kesän muistoja Oskarin siskon ottamana. Kesäisen tuulahduksen tuo kiva kuva meiltä, jossa Viola-tyttö pitää sylissään pikku-Veikkaa:
On se Veikka jo tuosta ajasta kasvanut ;-)
Nyt on pientä odotuksen makua kovasti ilmassa, sillä pääsemme ylihuomenna nauttimaan Apassionata-hevosshowsta Helsinkiin. Sitä on taas odotettukin koko vuosi, jes! :-)
Jospa siellä olisi tänä vuonna aaseja tai issikoitakin edustettuina.. no, kauniita hevosia ja taitavia ratsastajia ainakin. :-)
----------------------------------------------------------------------------------------------------
9.2.2010 KUVATERVEISIÄ JA KEVÄTTALVEN KUULUMISIA :-)
No nyt on sentään edetty kahden kameravaihtoehdon punnitsemiseen ;-) Olemme siis vieläkin kamerattomia, kun vanha sanoi sopimuksensa irti. Uuden kanssa on jahkailtu ja nyt on enää jäljellä kahdesta vaihtoehdosta valitseminen..joten malttia, kyllä se kamera sieltä tulee..;-)
Onneksi ihanat kasvatinomistajat lähettävät aina silloin tällöin kuulumisia ja kuvia. Saimme uudet kuvat komeasta Romeo-pojasta (SR Dark and Brave), jotka löytyvät hänen omasta kuvagalleriastaan. Tässä Romeon kaunis klassinen collieilme:
Oskarin sisko Veera lähetti meille myös kuvia. Heillä asustavat birmapoika Sulo (SR Duende de Amor) sekä leoneito Pörrö (SR Snow Diamond), jotka ovat parhaita kaveruksia, kuten kuvista näkyy: :-)
"Ei kahta ilman kolmatta" on sanonta, joka pätee nyt ainakin meidän islanninhevosiin ;-) Eli meille tuli uusi perheenjäsen, kaunis ja kiltti punaruskea 8-vuotias issikkatamma Frišsęld frį Hlķšarbergi "Frid" :-)
Koeratsastelin Friitä kentällä ja maastossa, ja neitokainen tuntui todella mukavalta tapaukselta. Omaa kauniit ja puhtaat askellajit, kantaa itsensä hyvin liikkeessä ja jarrutkin toimivat hyvin. Frid on issikkaherramme Geislin tavoin 5-käyntihevonen eli omaa kaikki islanninhevosten 5 eri askellajia (käynti, töltti, ravi, laukka, passi).
Tässä ihana issikkatammamme Frid poseeraa:
Jottei ihan normaalihevoset unohdu, kerrotaan vähän suokkiherramme Tuiskunkin kuulumisia. Oskari on alkanut enemmänkin keskittyä Tuiskun kanssa noihin kärryhommiin, kun saatiin herralle sopivat silat. Tänään illalla kun oli jo pimeää Oskarin tullessa töistä, hän halusi ajamaan - jos ei kerran maastossa, niin sitten kentällä! Hyvinhän se ravikin herralta kentällä sujui ;-D
Mutta se ei nyt ole niin kummallista katseltavaa, kuin mitä meillä oli tässä yhtenä alkuviikon iltana, kun aloin opettamaan Geisliä ohjasajoon. Kun olin aikani ohjasajanut ja totesin, että se sujuu, päätimme harjoitella myös osittain kärryjen kanssa. Kärryt olivat aluksi Oskun vetämänä siinä vierellä ja lähellä, jotta tottuu niiden läsnäoloon. Eipä herra niistä paljoa välittänyt. Sitten keksittiin kokeilla, mitä Geisli sanoisi, jos laittaisi hänet perähevoseksi. Kun kerran etuhevosta ei juuri silloin sattunut olemaan kärryjen luona, niin Osku alkoi itse vetää kärryjä, minä kyydissä ja kädessäni perähevosena kaikki silat päällä oleva Geisli. Ja sitten mentiin hienosti pitkin kenttää iltamyöhällä. Jos naapurimme sattui katsomaan ikkunastaan sillä hetkellä, lienevät todenneet, ettei me taideta olla ihan täysjärkistä porukka.. ;-D
-----------------------------------------------------------------------------------------------------
1.2.2010 KUVATERVEISET JA KUVAUKSESSA
Olimme tänään Helmen kanssa Turun KoiraKissaKlinikalla lonkka- ja kyynärkuvauksessa sekä silmäpeilauksessa ja samalla otettiin vielä vuosrokotuskin. Neiti sai terveet paperit, silmät olivat cea-vapaat eli täysin terveet ja luusto lähti Kennelliittoon terveenä. Lonkkanivelen päät olivat hyvän malliset ja lääkärin mukaan ikäisekseen jo kauniin tiiviisti lonkkamaljassa. No nyt vain odottelemme mielenkiinnolla, mikä saadaan viralliseksi tulokseksi. Ainakin agilitytreenit saavat jatkua vanhaan malliin ja neiti hypätä sydämensä kyllyydestä.
Huomenna onkin ensimmäinen Huittisten koirakerhon agilitytreeni Helmellä ja Safiirilla. Joten eikun hyppäämään terveiden neitokaisten kanssa :-)
Saimme birmakasvattimme Rubiinin (SR El Diamante Rojo) omistajalta kuvaterveiset, kiitos kuvasta! Komea punanaamioherra poseeraa:
-----------------------------------------------------------------------------------------------------
24.1.2010 NÄYTTELYMENESTYSTÄ, TREENEJÄ JA UUSI PERHEENJÄSEN :-)
Olimme tänään Safiirin, Helmen ja Veikan kanssa Turun KV näyttelyssä. Veikka aloitti hienoisti kehät voittamalla jälleen luokkansa eli oli ROP (rotunsa paras) pentu! :-)
Helmi oli seuraavana juniorluokassa ja sai hänkin hienosti ERI (erinomainen)-laatuarvostelun. Safiirin vuoro oli meidän poppoon viimeisenä ja hänpä päätti näyttää ja voitti nuorten luokan kokonaan (ERI-1) sijoittuen vieläpä Paras Narttu-kilpailussa toiseksi (PN-2). Niinpä Safiiri pokkasi itselleen sekä vara-SERT:n että vara-CACIB:n. Ei hullummin neitokaisen tämän vuoden ensimmäisestä näyttelystä! :-)
Seuraavaksi suuntaammekin sitten maaliskuun Tampereen KV näyttelyyn, helmikuu pidetään talvilomaa näyttelyistä. Sinne on ilmoitettu koko kettujengimme eli myös Opaali. Helmi on vain pahaenteisesti aloittelemassa karvanvaihtoa, joten saapi nähdä saammeko häntä mukaamme.
Helmellä on virallinen silmä-, kyynär-, ja lonkkakuvaus reilu viikon päästä. Pidetään peukkuja, että neiti saisi Safiirin lailla terveen paperit! :-)
Näyttelyissä kävi avoimessa luokassa myös colliekasvattimme Romeo (SR Dark and Brave), joka sai hänkin hienosti ERI-laatuarvostelun. Onnea komealle pojalle perheineen! :-)
Näyttelyn jälkeen piti poiketa yhdessä näyttelyhallin kojussa, josta tarttui mukaan aivan ihanat hevosaiheiset tekstitaulut tallin seiniin. Yhdessä niistä lukee Ratsastuksen säännöt:
1. Nouse ratsaille
2. Pysy ratsailla
Kun se olisikin aina noin helppoa ;-D Näyttelyn jälkeen juoksutimme tallityttöjen Suvin ja Ninnan kanssa Geislin ja Stormurin kunnolla, jonka jälkeen otettiin molemmille selkäännousuharjoituksia. Geislihän kulkee selästä käsin hyvin, mutta maastakäsin entisellä villihevosella on ollut vielä hiomista. Geisli on harjoitusten myötä edistynyt hyvin ja selkäännousut sujuvat jo melkein kuin vanhalta tekijältä. Toki pientä epävarmuutta on vielä välillä ilmassa ja asiaa pitää kerrata aina silloin tällöin.
Omaa kameraamme ei ole vielä ehditty valita ja tilata, joten kuvapäivityksiä ei nyt ole vähään aikaan tiedossa. Kunhan vain ehtisin perehtyä kameroiden maailmaan, ettei tulisi ostettua yhtä huonoa kuin mitä edellinen oli..vai olikohan se kuvaajasta kiinni? ;-)
Sitä se sitten on kun asuu islanninhevostallin vieressä. Meille on näillänäkymin muuttamassa Viljarin tallista suloinen issikkavarsa Vįkur frį Silfurheiši. Hän on vuonna 2008 syntynyt hiirakonkirjava 4-käynti ruuna, jolla on lupaavat askellajit. Jos kaikki menee hyvin, on hän tulevaisuuden kisahevoseni. Mutta annetaan pikkuherran ensin kasvaa rauhassa isoksi.. ;-)
Tässä pari Liisan ottamaa kuvaa Vįkurista. Ensin ihan pikkuvarsana kesällä 2008:
Ja sitten kuva samaisesta herrasta viime syksyltä:
Hevostelun jälkeen teimme vielä pitkän metsälenkin kettujengin kanssa. Tokoilu, agilitystä nyt puhumattakaan, jätettiin tänään väliin. Collikat olivat senverran väsyneen tuntuisia näyttelyreissun jälkeen. Sinne kun piti herätä niin hurjan aikaisin ja lähes koko päivä meni vieraan paikan hälinässä ja touhuissa.
Agilityn osalta sainkin kuulla juuri ilouutisen, että mahduimme tiistain treeniryhmään Safiirin ja Helmen kanssa. Pääsevät neitokaiset sitten viilettämään myös vieraassa hallissa vierailla esteillä, eikä tule treenattua liikaa vain omassa hallissa omilla esteillä. Noin niinkuin tulevia kisoja ajatellen ;-) Ja eiköhän se pikku-Veikkakin pääse aina välillä jänismatkustajana tutustumaan myös uuteen halliin ja treeniporukkaan ;-)
Lopuksi kuvaterveisiä leokasvatiltamme Telmalta, kiitos kuvasta kotiväelleen:
----------------------------------------------------------------------------------------------------
18.1.2010 TALVIKUVIA
Otin viimeiset kuvat lainakamerallani. Oma kamera laitetaan vasta tilaukseen, joten voi kestää helposti pari kolme viikkoa, ennenkuin saamme kameran käyttöömme. Joten nyt on siis kuvaustaukoa tiedossa.
Kuvasin viikonloppuna kaikki birmapennut. Heistä vapaana oleva neitokainen Jade on kehittynyt väreiltään kovasti, ja alkaa olla jo varsinainen kaunotar. Saapi nähdä raskimmeko hänestä enää luopuakaan.. ;-) Pikkuisten kuvat löytyvät jokaisen omasta kuvagalleriasta. Heistä Arthur onkin ensi viikolla jo luovutusikäinen, niin se aika vain kuluu. Parin viikon sisällä on pikkubirmojen toinen rokotus sekä mikrosirun laitto. Tuskinpa niistä välittävät, kun ensimmäinenkään rokotus ei tuntunut kolmikon mielestä missään :-D
Tässä komea Arthur-herra poseeraa:
Nappasin viikonloppuna myös kuvia kettunelikostamme. Hämärä alkoi jo lähestyä, siksi en saanut enää kovin tarkkoja kuvia. Mutta kyllä niistä heidät erottaa ;-) Lisää kuvia löytyy jokaisen omasta kuvagalleriasta.
Tässä poseeraa nelikon pomo, sininen kaunotar Safiiri:
Ja tässä puolestaan musta kaunotar Helmi:
Osaa se Opaalikin poseerata komeassa turkissaan:
Pikku-Rubiini kummastelee kameraa, vieressä poseeraa Helmi ja takana Opaali. Jos on tarkkasilmäinen, voi löytää kuvasta vielä Safiirinkin taka-alalla vahtimassa: ;-)
Safiiri ja Helmi nauttivat peuhaamisesta raikkaassa talvisäässä:
----------------------------------------------------------------------------------------------------
15.1.2010 KUVATERVEISET JA COLLIEYHDISTYKSEN SATAKUNNAN AO:N TULOKSET :-)
Colliejengistämme Safiiri ja Helmi sijoittuivat vuoden 2009 Collieyhdistyksen Satakunnan Alaosaston kisassa. Safiiri oli edellisvuonna Vuoden 2008 Pentu-kisassa toinen ja sama meno jatkui nyt, sillä neiti sijoittui hienosti Vuoden 2009 Näyttelynarttu-kisassa myös toiselle sijalle :-).
Helmi puolestaan sijoittui Vuoden 2009 Pentu-kisassa kolmannelle sijalle. Kisassa oli varsin kova taso, sillä Helmi sai lähestulkoon maksimipisteet kisassa. Enemmän kuin Safiiri sijoittuessaan aikanaan Vuoden 2008 Pentu-kisassa.
Tämän vuoden lopussa toivottavasti saadaan sitten laittaa osallistumispaperit Safiirin ja Helmen kanssa myös Vuoden 2010 Agilitycollie-kisaan, katsotaan ;-)
Saimme leokasvatistamme Hertasta (SR Spring Blues) kuvaterveiset. Kiitos kuvasta isäntäväelleen! Tämä viime kesänä otettu kuva tuo kesän muistoja näin talven keskelle:
---------------------------------------------------------------------------------------------------
11.1.2010 BIRMAPENTUJEN KUVAUSTA
Nappasin tänään birmapienokaisista uudet kuvat. Ne löytyvät jokaisen omasta kuvagalleriasta. Pikkuiset ovat kasvaneet hyvin ja olivat tänään ekalla rokotusreissulla ihmettelemässä suurta maailmaa.
Tässä heistä poseeraavat sisarukset, lähempänä ruskeanaamio herra SR Ocean Blue Eyes ja taempana ruskeakilpikonnanaamio neito SR Northern Jewel "Jade", joka on vielä vailla omaa kotia: ;-)
---------------------------------------------------------------------------------------------------
10.1.2010 NÄYTTELYMENESTYSTÄ KERRAKSEEN :-)
Saimme kuulla, että kaksi birmakasvattiamme ovat olleet tänä viikonloppuna näyttelyissä. Heistä Hilma (SR Queen of Dream) oli ensimmäistä kertaa kahdessa avoimen luokan näyttelyssä ja sai molemmista heti exellent-1 laatuarvostelun ja CAC:n! Paljon Onnea Hilmalle kotiväkineen menestyksestä! :-)
Samoin Hilman sisko Julia (Champion SR Night Jewel) kävi ensimmäistä kertaa championluokassa saaden myös sieltä heti EX-1 ja CACIB:n (=kansainvälisen sertin). Hurjasti Onnea myös Julialle kotiväkineen hienosti menneestä näyttelystä! :-) Molempien näiden ruskeakilpikonnanaamioisten sisarusten äippä on Smaragdi ja isä Cassu (CH Kolmikulman Casimir) eli ovat isosiskoja meillä nyt oleville kahdelle pikkubirmalle ;-)
Tänään olimme itsekin näyttelyssä Helsingissä. Pikku-Veikka oli ensimmäistä kertaa pentuluokassa voittaen heti kaikki 14 colliepentua eli oli ROP (rotunsa paras)! Ei hullummin alkanut Rubiininkaan näyttelytaival :-) Hänet punnittiin eilen samalla kun punnitsimme ja madotimme kaikki koirat ja kissat. Rubiini on jo iso poika ikäisekseen, painoi lähes 19kg ilman että on yhtään lihava. Mutta hän onkin jämerää luustotekoa ;-)
Vielä on kasvuvaraa, sillä isompi herra Opaali painoi noin 28kg. Siskonsa Safiiri painoi puolestaan tasan 20kg ja Helmi himpun vajaa 20kg. Eli ihan hyvän kokoisia koko sakki :-)
Tässä pikkuherraa laitetaan kuntoon ennen kehän alkua. Veikka miettiin että "onks sun pakko kokoajan harjata?"
"Joko riittäis harjaus, enks mä ole jo riittävän komia?" pohtii Rubiini: ;-)
Tuomari S.Juutilainen arvostelemassa pikkuherraa:
Suloinen Pikku-Veikka poseeraa kehän jälkeen palkintojensa kanssa: :-)
Kotona Helmi ottaa elämän rennosti, kun ei tarvitse olla puunattavana näyttelyssä. "Onkohan tää mun lapsuuden petini jo vähän liian pieni..?" tuumaa neiti: :-D
Tosin kohta Helmikin pääsee puunattavaksi, kun sekä Helmi, Safiiri että Rubiini lähtevät reilu parin viikon päästä Turun Kansainväliseen näyttelyyn. Katsotaan mielenkiinnolla, mitä tuomari pitää tästä kettukolmikosta ;-)
Vaikka pakkanen paukkuu, kettunelikon agility- ja tokotreenit jatkuvat silti. Agilityä treenataan omassa hallissa, jossa on kaikki esteet paitsi muuri. Sekin on, mutta vaatii vielä vähän Oskun viilausta, jotta saadaan sekin käyttöön. Opaali on päässyt nyt tutustumaan lajiin ja ihmettelemään, mitä kumman esteitä nuo oikein ovat. Ollaan ehditty ison herran kanssa ottaa vasta perushyppyjä, keppejä ja rengasta. Pikkuhiljaa pääsee tutustumaan sitten myös muihin esteisiin. Heti kun herra keksi, mistä on kyse, alkoi kummasti tulla vauhtia mukaan hyppyihin :-)
Näillä kovemmilla pakkasilla tulee tokoa treenattua enimmäkseen sisätiloissa. Osku nappasi muutaman kuvan, kun oli Opaalin vuoro tokoilla. Tässä Opaali harjoittelemassa viereentuloa kanssani:
Ja tässä vielä harjoitellaan seuraamisen perusteita:
------------------------------------------------------------------------------------------------
2.1.2010 ONNEA UUDELLE VUODELLE 2010! :-)
"Elämä ei ole ne päivät, jotka ovat menneet, vaan päivät, jotka jäävät muistiin." (Pjotr Pavlenko)
Siinä sitä elämänohjetta näin tulevan vuoden alkajaisiksi. Saapi nähdä mitä alkava vuosi tuo tullessaan. Ainakin viime vuosi oli aika myllerrystä, kun ensin oli valmistuminen keväällä teologisesta ja sitten perään muutimme heti kesällä työni perässä Salosta Huittisiin. Samalla suurempien tilojen myötä laajeni myös karvaisten kavereiden joukkomme, jottei pelloillemme jää tulevan kesän jäljiltä turhia heinänkorsia ;-)
Viime vuoden viimeisenä päivänä ehti vielä vihoviimeinen karvaturri muuttaa meille! Saimme Safiirin kasvattajalta joulun aikoihin tiedon, että Safiirin täysveli L. Dark Side of Moon etsi uutta kotia. Muistamme hänet pienenä, mutta tässä välissä ehti vierähtää yli vuosi, ennenkuin hän nyt sitten sattumien kautta tuli meille. Niimpä haimme pojan kotia Pohjoisesta vuoden viimeisenä päivänä. Uusi Vuosi alkoi siis meillä uuden perheenjäsenen voimin. Ja mukavaksi poika oli kasvanut, heti tuntuu hyvin sopeutuvan meille ja on tullut toimeen hurjan kettujengimme kanssa, vaikkei meinaakaan lenkeillä pysyä vauhtijengimme perässä ;-)
Tässä uudesta tulokkaastamme tuore kuva:
Ja vielä lisää kuvia komeasta herrastamme, jonka edellisen omistajan antama nimi ollaan muutettu Opaaliksi:
Kameramme sanoi sopimuksensa irti viimein, huono se on ollutkin. Uusi kamera on hakusessa. Sitä ennen saimme kuitenkin lainaksi kummipojan kameran, ennenkuin ehdimme saada uuden. Tämän kameran käyttöä harjoiteltiin tänään ottamalla kaikista kissapennuista uudet kuvat.
He ovat kasvaneet hyvin ja saaneet loppuvuonna seuraakin, kun meille muutti kaksi pientä maatiaiskissan pentua adoptiolapsiksi. Hyvin sopeutuivat toisten pentujen joukkoon ja Smaragdi imettää kiltisti heitäkin.
Toinen heistä on tyttö ja toinen poika. Ainakin tyttöpentu jää meille pysyvästi, josko olisi birmoja tehokkaampi tallikissana ;-)
Tässä poseeraa suloinen tyttöpentu, jolle nimi on vielä hakusessa..:
..ja tässä tummempi poikapentu:
Birmapentujen kuvat löytyvät jokaisen omasta kuvagalleriasta. Tässä heistä poseeraa komea poikapentu SR Ocean Blue Eyes:
Ja tässä siskonsa, suloinen pikkuprinsessa SR Northern Jewel "Jade", joka on vielä omaa kotia vailla, ellei sitten jää huomaamatta meille: ;-)
Joulun vietimme pääasiassa kotosalla ja joulun jälkeen olimme Oskun kanssa noin viikon Pohjoisessa. Kävimme tutustumassa Ylläksen ja lähialueiden talviseen luontoon kävellen, moottorikelkalla ja hiihtäen. Säät suosivat, oli mukavat lämpötilat, vaikkakin tunturien huipuilta ei paljoa sumun takia nähnyt maisemia. Mutta kaunista oli ja poroja tuli monesti vastaan. Reissun lopuksi kävimme Pudasjärvellä Taiga-vaatimemme kotitilalla tutustumassa heidän tokkaansa. Paluumatkalla haettiin sitten tuore kettuherramme Pohjoisesta kotia tänne Etelän maisemiin.
Tässä Taigan pojasta Empusta tuore kuva, jonka sain vielä vanhasta kamerasta ulos ennen hajoamista:
Emppu on vielä niin nuori poika, vasta viime vuonna syntynyt. Mutta pikkuhiljaa kasvaa isoksi ja jaksaa vetää pulkassa pidempiä matkoja ja painavampia kuormia. Hyvin on alku ainakin sujunut :-)
Saimme leokasvatiltamme Mollalta terveisiä, kiitos isäntäväelleen! Tässä poseeraa isokokoiseksi kasvanut Molla-neito:
Ennen kameran hajoamista otin myös joulun aikoihin muutamia ulkokuvia, jotka tulevat nyt tässä. Lisää löytyy heidän kuvagallerioistaan. Ensiksi kovemmassa pakkasessa poseeraa paksuturkkinen Kuura nimensä mukaisesti: ;-)
Eikä se Geislinkään talvikarva vähemmäksi jää. Pojalle kun meinaa tulla heti hiki, kun jotakin tekee ulkosalla. Kylmemmät pakkaset ovatkin karvaturreillemme mieleen. Mukava ja kiltti Geisli-herramme poseeraa:
Nuorin kettuherramme Rubiini toivottaa kaikille Hyvää Uuden Vuoden alkua:
-------------------------------------------------------------------------------------------------
20.12.2009 JOULUN ODOTUSTA :-)
"Aisakello helkkää,
loistaa tähdet, kuu.
Riemua on pelkkää,
hymyyn käypi suu."
"Lunta tulvillaan on raikas talvisää,
ei liinakkommekaan nyt enää talliin jää."
"Juokse porosein,
poikki vuoret maat!
Päiv' on lyhyinen,
mutta pitkä tie.
Laulaissan' nyt vie,
matka joutuen!"
"Toiseen maailmaan tää retki meidät vie,
niin puhtaan valkeaan käy liinakkomme tie.
Taas tuulen huminaa nyt puiden latvat soi.
En retkeämme unhoittaa kai milloinkaan mä voi."
Näissä tunnelmissa tehtiin tallimme ensimmäinen jouluvaellus. Kävimme koko talliporukan voimin viemässä naapureille joulutervehdykset. Kulkueemme suuntasi kotipolkumme lyhyempään suuntaan. Ensi viikolla lähdemme joulukulkueessa sitten tien vastakkaiseen, pidempään, suuntaan viemään joulutervehdykset. Siihen suuntaan onkin lähimpään naapuriin kilometrejä ja taitaa kauimmaisin talo sijaita noin 7km päässä. Toivottavasti silloin on yhtä ihana talvinen ilma kuin nyt oli..
"Kaunis on tie, kun matkamme vie, kautta suuren talven ihmemaan.." :-)
Joulukulkueessamme oli mukana ratsain liinakkomme Tuisku Essin kanssa, Tähti Suvin kanssa ja Huurre-shettis Ninnan kanssa. Kärryjä veti Kide-shettis ja kuskina olin minä (osan alkumatkasta Tiia), kävellen mukana oli vallattoman aasivarsamme Ihaan kanssa Tiia (osan alkumatkasta minä) ja jouluporomme Elmerin kanssa käveli Oskari. Emppu veti perässään pulkkaa, jossa oli naapureiden joulupaketit. Loppumatkasta, pulkan ollessa jo tyhjä, mukaan Empun kyytiin hyppäsi Ninna. Hyvin jouluporomme kuljetti sekä paketit että kyytiläisen, vaikka alkumatkasta olikin Ihaan tavoin vähän menoa päällä :-)
Matkamme taittui iloisesti kulkusten kilinässä. Empun kaulassa roikkui porokello ja valjaiden sivuissa kilisivät pienet kulkuset. Kiteellä soi myös kaulassaan kello ja Tuiskulla hännän letinpäässä kulkunen.
Kaikki matkalaiset oli koristeltu jouluasuun. Tähtikin oli oikein jouluinen tonttulakki päässään: :-D
Kiteen kärryissä oli vähän kimalletta hopeanauhan muodossa..
..sekä Empun sarvissa: ;-)
Seuraavaan joulukulkueeseen tulee hieman muutoksia kokoonpanoon, sillä matka on pikku-Ihaalle turhan pitkä. Geisli osallistuu kanssani siihen Ihaan puolesta. Ja mahdollisesti tulee vielä lisää vahvistusta naapuritalli Viljarista. Sitten meillä olisikin jo vähän isompi kulkue viemässä joulutervehdyksiä.
Kohta alkaa olla jo joulukalenterin luukut avattu. Joululahjatkin on jo hankittu, vain jotain pientä puuttuu. Vielä talon sekä karsinoiden perusteellisempi siivous odottaa itseään, kunhan tuossa alkuviikosta ehdin. Talli on muuten jo joulukunnossa. Pikkutallin sisätiloja valaisee joulukuusi ja isotalli on koristeltu havuköynöksin. Niin se joulu pikkuhiljaa lähestyy ja saapuu sydämiimme.
Pikku-Ihaa toivottaa kaikille Hyvää Joulun Odotusta:
"Se aasi katseli kummissaan,
kun talliin Maria tuotiin.
Ja yllä niittyteiden,
soi laulut nuo enkeleiden."
-----------------------------------------------------------------------------------------------
13.12.2009 VUODEN VIIMEINEN NÄYTTELY JA UUDET KYLTIT
Olimme tänään Safiirin ja Helmen kanssa vuoden viimeisessä näyttelyssä ja se olikin sitten suurin näyttely tänä vuonna. Eli kyseessä on tietysti Helsingin Messukeskuksen Pohjoismaiden Voittaja-09 näyttely. Helmi oli junnuluokassa ja sai hienosti ERI (erinomainen)-laatuarvostelun. Safiiri oli puolestaan nuorten luokassa ja sai hänkin ERI-laatuarvostelun, sijoittuen vielä hienosti luokassaan toiseksi (eli ERI-2). Kummatkin neitokaiset saivat hyvät arvostelut, joihin oli ilo päättää vuoden näyttelykiertue :-)
Kyllä sieltä jättinäyttelystä jäi muutakin käteen..sitä se on, kun on luppoaikaa väleissä ja vieressä paikat täynnä shoppailukojuja..joten tarttuihan sieltä sitten mukaan pari patsasta, yksi kolmiulotteinen colliemuki, herkkuluita ym.. ;-)
Sain Heini Sepältä taas lisää ihania karsinakylttejä, joita puuttuu vielä joiltakuilta. Tällä kertaa Arwen ja Huurre saivat omat kylttinsä. Arwen kuvattiin karuissa oloissa, joista aasit alunperin ovat kotoisin ja Huurre taas kevään korvilla ruohoa syömässä:
Huurteen väri muuttuu vain niin nopeasti, että pitänee jokusen vuoden päästä tilata herralle taas uusi kyltti. Tänä syksynä on ilmestynyt kesän jälkeen taas paljon uutta valkoista karvaa päähän ja vähän kroppaankin. Kohtahan herra alkaa kimoutua oikein kunnolla, kun pienenä oli ihan tumman harmaa kaveri.
Arwenin kyltti löytyykin sitten hänen omalta sivultaan. Seuraavaksi olisi kai Ihaan tai Kuuran kylttien tilauksen vuoro.. ja kaipa sitä lehmät, linnut, vuohet ja lampaatkin haluaisivat karsinoihinsa ainakin yhteiskyltit ;-)
---------------------------------------------------------------------------------------------
7.12.2009 TALLIEN KORISTELUA JA BIRMAPENTUJEN KUVAUSTA
Kiitos ahkerien ratsastajiemme Suvin ja Essin, jotka toivat Huurteen avulla metsästä kuusia meille. Huurre-shettisherra oli kyllä suloinen näky kun rahtasi kuusia metsästä kuin mikäkin työhevonen :-)
Oman kuusen saivat kaikki tarhat, jotta hevosilla ja aaseilla on vähän lisätekemistä tarhoissaan. Ja kyllähän se hengityskin haisee hyvältä kun kuusenhavuja on mutustellut. Tallit saivat joulu- ja havukoristeita sekä pikkutalli lisäksi oman joulukuusen valoineen ja koristeineen. Nyt on sitten meilläkin joulukuusi, joka tosin talon sisätilojen remppojen takia ilahduttaa tänä jouluna tallissa kävijöitä. Kaunis se sielläkin on ja luo tunnelmallisen iltavalaistuksen. Talleissa alkaa olla pikkuhiljaa jo oikein jouluinen tunnelma :-)
Nappasin tänään birmapennuista kuvat. Heistä vanhin, Safiirin poikapentu Northern Diamond, täytti tänään tasan 5 viikkoa. Pikkuherra osasikin jo poseerata oikein kauniisti: :-)
Lisää kuvia löytyy hänen omasta kuvagalleriastaan. Nuorempien pentujen eli Smaragdin pentujen kohdalla ei valoitus oikein onnistunut, kuvat oli ylivaloitettuja, mutta kaipa niistä nyt jotakin selvää saa. Kunhan pikkuisen tuosta kasvavat, niin otan sitten toivottavasti paremmalla menestyksellä uudet kuvat. Tässä heistä poseeraa suloinen ja komea ruskeanaamio poikaherra Ocean Blue Eyes. Liekö nimi enne ja herra saanut oikein kauniit merensiniset silmät: ;-)
----------------------------------------------------------------------------------------
6.12.2009 HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ! :-)
Tänään saamme viettää maamme itsenäisyyspäivää. Olemme saaneet hyvän maan asua, jonka luonnossa on ilo kulkea myös näin talven tullessa. Välillä oranssi iltarusko ja hopeana kimaltavat puut saavat hetkeksi mielen pysähtymään ja huokaamaan kauneudesta. Kauniista isänmaastamme nauttimassa myös Geisli:
Geislin kanssa palatessamme maastolenkiltä yhtenä iltapäivänä kahdestaan, kun valkoinen kimaltava maasto aukeni eteen oranssia taivasta vasten, siinä tunsi itsensä hyvin nöyräksi ja kiitolliseksi. On ihanaa saada asua aivan luonnon keskellä ja seurata sen tapahtumia pitkin vuotta. Kaupunkioloissa tulisin varmasti hulluksi ;-)
Geisli saikin eilen uuden kaverin, kun meille muutti asumaan toinen islanninhevonen. Hän on nimeltään Stormur, Geisliä vuotta vanhempi ruuna, joka tuli meille vuokralaiseksi erään ratsastajamme mukana. Näin Geislikin saa olla samankaltaistensa seurassa :-)
Tässä uudet ystävykset Geisli ja Stormur poseeraavat:
Uusin tulokas Stormur-herra poseeraa vielä tarhassaan:
Kettujenginikin nauttii talven tulosta, kun ulkona on ihanan viileää olla. Välillä ei meinaa ulkoa saada heitä sisälle, kun makoilisivat paksuine turkkineen mieluummin viileässä kuin sisätilojen kuumuudessa. Suloinen kolmikkoni poseeraa:
Osaa se Safiirikin poseerata:
Eikä Rubiinikaan huonommaksi jää: ;-)
Sitä turkkia riittää talviaikana muillakin. Pörröturkissa poseeraa Kuura..
..sekä toinen pörrökasa pikku-Ihaa:
On se Mustikkikin aika pörröinen kauniin punaruskeassa talviturkissaan:
Hevosia juoksutetaan aina välillä kentällä vapaana tai liinassa, ettei aina tehdä asioita pelkästään selästä tai kärryiltä käsin. Tässä irtojuoksutuksessa kaverukset Geisli ja Kide-shettisherra:
Kide on sopeutunut pikkuhiljaa meille ja on osoittautunut mukavaksi ajoponiksi. Myös talutusratsastus sujuu mustalta herralta. Välillä hän vain kokeilee rajojaan ja yrittää karata isompien perässä tarhasta pois. Yksin ei tarhaan haluta jäädä, kun on nyt löytynyt mukavat uudet kaverit Geisli ja Stormur ;-)
Kide ja hänen suuri idolinsa Geisli poseeraavat:
Välissä poseeraa meidän vähempi turkillinenkin otus eli Arwen. Arwen kun on kasvanut tuolla etelämpänä, niin ei ole tehnyt tänä talvena sellaista pörröturkkia kuin muut. Saapi nähdä ensi keväänä, tuleeko Arwenin varsasta samanlainen suloinen ja ystävällinen pörrökasa kuin Ihaa-varsasta on tullut: :-)
Lopuksi vielä kuva meidän perinteisestä suomenhevosestamme Tuiskusta ja hänen kaveristaan Tähdestä. Tuisku on rauhallinen, mukava ja varma herrasmies, jonka kanssa Oskarikin tykkää maastoilla. Samoin toki Tähdenkin kanssa, vaikka neitokaisella onkin vähän enemmän omaa tahtoa kuin näillä meidän ruunilla. Mutta niinhän naisilla pitää ollakin ;-)
Tuisku ja Tähti ovat opettaneet monet aloittelijat turvallisesti ratsastuksen saloihin:
---------------------------------------------------------------------------------------
2.12.2009 RAUHALLISTA JOULUN ODOTUSTA KAIKILLE! :-)
Nyt on ensimmäinen adventti takanapäin ja joulun odotus alkanut :-) Meillä on toistaiseksi elämä soljunut normaaliin tapaan, joulun tulon huomaa talon joulukoristeiden lisäksi tallien joulukoristeiden suunnittelusta. Kaikenlaista on kehitteillä talleihin joulumieltä luomaan, unohtamatta hevosten jouluvarusteita. Meillä on tarkoitus tehdä koko talliporukan voimin joulun alla maastolenkit, joiden aikana jaetaan lähiseudun ihmisille joulukortit ja jouluhyasintit suoraan ovelle. Ratsukot tietysti jouluisesti koristeltuina ja ajokärrykin saa aisoihinsa havuköynökset. Joulukukat on tarkoitus kuljettaa meidän Emppu-poron vetämässä pulkassa, riippuen onko lunta maassa. Mustan maan aikana ne kulkeutuvat parhaiten ajokärryssä, Empun ollessa sitten vain muuten mukana matkalla hevosten lisäksi. Pitäähän yksi jouluporo sentään mukana olla ;-)
Elämä Geisli-issikkaherran kanssa on alkanut molemminpuolisen tutustumisen merkeissä. Hän on osoittautunut mukavaksi tuttavuudeksi. Viljarin tallin Liisa on tullut antamaan meille yksityistunteja ja ollut myös mukana opastamassa maastolenkillä passin saloihin. Viime maaston aikana tulikin otettua kunnon passisuora, se oli hauskaa! Vaikka aluksi harmittelin töltin työmäärää, kun joutuu tekemään töitä puhtaan töltin puolesta, niin nyt olen kyllä ollut tyytyväinen, että on 5-käyntihevonen alla. Viime maastoretkellä Geisli näytti hienosti kaikki 5 askellajia puhtaana, passin, töltin, ravin, laukan ja reippaan käynnin. Siinä sitä onkin sitten opettelemista, että päästään herran kanssa yhteisymmärrykseen, milloin mennään mitäkin askellajia ;-D
Kissan pennut kasvavat vauhdilla, yritän ehtiä kameran kanssa kulkemaan perässä. Tänään otin pikakuvat komeasta sininaamio herrasta Safirrubir Northern Diamond, joka on nyt reilu 4 viikon ikäinen ja supersuloinen:
Lisää kuvia yritän ehtiä ottamaan viimeistään viikonloppuna pikkuisista. Myös Smaragdin pennut ovat kehittyneet hyvin ja ruskeanaamio herrasta on kasvamassa oikea komistus hienoine tassumerkkeineenkin :-)
Koirien kanssa on tehty tasaisesti agilitytreenejä ja tokotreenejä sekä pitkiä maastolenkkejä. Tänään oli pitkästä aikaa hieno ilma ulkoilla kun maa hohti hopeana. Ties vaikka saataisiin kohta lumikin maahan. Sitten pääsisi Emppukin kunnon jouluporon töihin pulkan eteen :-)
Tässä suloinen sinineitonen Safiiri illansuussa uuden jouluisen vinkulelunsa vierellä:
Sisäkuvien taustat vaan eivät ole kaikkein kauneimpia, kun joka paikassa on seinustoilla jotakin remonttikamaa tai työkaluja. Nyt kun ulkoremontit alkavat hiipua talveksi, niin sisäremontit vasta alkavat. Tällä hetkellä olohuone on täysremontissa, uutta kattomateriaalia on seinustat täynnä. Vielä kun se ehtisi sinne katollekin siirtyä ;-)
Musta kaunotar Helmi poseeraa illan tokotreenin jälkeen:
Ja lopuksi pikku-Veikka poseeraa illansuussa pallon kanssa. Muutaman päivän päästä tulee hälle uusi kokemus, kun ensimmäinen pentunäyttely lähestyy. Siellä sitä onkin maalaisherralle ihmeteltävää, kun yhtäkkiä on joka paikka täynnä vieraita koiria ja ihmisiä. Toivottavasti Veikka ei ole aivan metsittynyt täällä maaseudun rauhassa ja hiljaisuudessa :-)
---------------------------------------------------------------------------------------
24.11.2009 UUSI VALIO :-)
Viime lauantaina birmakasvattimme Julia (SR Night Jewel) kävi Turun näyttelyssä ja sai sieltä viimeisen sertinsä (eli oli EX-1 & CAC) valmistuen muotovalioksi eli Championiksi! .-)
Hurjasti Onnea Julialle omistajineen hienosta saavutuksesta! :-)
Nappasin tänään birmapienokaisistamme kuvat. Ne löytyvät jokaisen omasta kuvagalleriasta. Tässä poseeraa Julian pikkusisko, josta toivottavasti kasvaa isona yhtä kaunis neito kuin Juliasta: ;-)
Leokasvattimme Sissi (SR Summer Angel) lähetti kuvaterveisiä, kiitos kotiväelleen! Tässä kaunis Sissi-neito poseeraa, lisää kuvia löytyy hänen omasta kuvagalleriastaan:
Huomaa hyvin täällä maalla, että on talviaika. Kaikki karvaiset kaverit; ponit, hevoset, lehmät ja aasit siirtyvät aina iltasella yöksi karsinoihin. He ovat jo senverran tottuneet tähän rutiiniin, että marssivat aikalailla itse suoraan tarhasta omiin karsinoihinsa, kunhan vain avaan illalla tarhan oven. Karsinoissa odottaakin sitten iltaruoan lisäksi aina jotakin herkkua, porkkanaa, leipää tai omaa kuivaruokaa. Eipä ihme, että iltasella väki kokoontuu jo odottelemaan tarhan ovensuun lähelle ;-)
Talven tulon huomaa pimenevien iltojen lisäksi myös agilityn hallitreeneistä. Kentällä ei enää treenata, vaan kaikki esteet ovat hallissamme. Hyvin sielläkin on meno sujunut, eivät ole pahemmin ihmetelleet hallia, vaikka välillä sade ropsuisikin peltikatolle. Siellä on hyvä treenata vaikka ulkona olisi millainen sää :-)
Iltasella kettujengi on tyytyväisenä sisällä, kun ulkona ripottaa pisarat. Nappasin suloisesta kettujengistäni iltakuvat. Tässä Safiiri etsimässä itselleen sopivaa nukkumapaikkaa:
Helmi on jo sellaisen löytänytkin:
Pikku-Veikasta tai Rubiinista (rakkaalla lapsella on monta nimeä ;-) on kehkeytynyt varsinainen menijä hallissa. Isoista on otettu mallia ja puomi menee kuin vanhalta tekijältä. Samoin keinua ei hätkähdetä yhtään, vaan yritetään suorittaa se myös omatoimisesti. Siinä sitä vahtimista onkin, etteivät karvakuonot livahda itse halliin esteiden pariin suorittamaan omaa rataa.. ;-)
Rubiinille kelpasi ihme ja kumma keittiön nurkkakin makuualustaksi. Yleensä collikat etsiytyvät aina jonkun pehmeän päälle, omalle pedille tai matolle nukkumaan. Komea nuoriherra poseeraa, jolla on ensimmäinen näyttelykin edessä ensi viikolla Helsingissä:
---------------------------------------------------------------------------------------
17.11.2009 BIRMAPENTUJEN KUVAUSTA, ESTEIDEN SIIRTO JA UUSI PERHEENJÄSEN :-)
Otin tänään birmapienokaisista uudet kuvat. Kaikki voivat hyvin ja kasvavat kohisten. Safiirin pennun silmät ovat jo lähes auenneet, sillä pikkuherra täyttikin eilen tasan 2 viikkoa :-)
Tässä pari viikkoinen sininen pikkuherra poseeraa:
Ja tässä poseeraavat Smaragdin pienokaiset. He täyttivät puolestaan tänään peräti kaksi päivää :-)
Lisää kuvia jokaisesta pienokaisesta löytyy heidän omilta sivuiltaan.
Birmakasvattimme Naya (SR Gata de Belleza) perheineen lähetti kuvaterveiset, kiitos heille! Tässä kaunis Naya-neiti poseeraa:
Tänään saimme siirrettyä viimeisetkin agilityesteet halliimme ulkotiloista. Tosin A-este on vielä siirron jäljiltä kokoamatta pystyyn. Hallin pohja on siivottu ja lähes kaikki rojut siirretty sieltä pois. Vain seinustoilla on jotakin vielä odottamassa kuljetusta pois, niin saamme pikkuhiljaa aivan tyhjän hallin kettujengillemme toko- ja agilitytreenejä varten. Nyt heillä on ollutkin pieni tauko agilityssä juuri esteiden siirrosta ja hallin tyhjennyksestä johtuen, mutta huomenna päästään taas kiitämään radalle suloisen kolmikkoni kanssa :-)
Vielä eräs perheenjäsen ehti muuttaa meille ennen vuoden vaihdetta! Ja hän ei olekaan ihan mikä tahansa karvaturri, vaan monen monen vuoden suuri haaveeni eli ehta islanninhevonen! :-D
Mietinnän jälkeen ja Viljarin islanninhevostallilla käytyäni, lähti meiltä sieltä mukaan sitten se oma issikka. Pitihän se arvata, kun muuttaa vannoutuneena issikkafanina islanninhevostallin naapuriin! Siitä jo tutut varoittelivatkin..nyt se on sitten liian myöhäistä ;-D
Tällä viikolla tämä issikkaherra kopsuttelee meille, tietysti itse ratsastaen, traileria ei tällä kertaa tarvita ;-) Hän on suloinen vajaa 7-vuotias komea ja yhteistyöhaluinen islannissa syntynyt hopeahiirakko ruuna Geisli frį Köldukinn.
Siinä se sitten vihdoin poseeraa, oma suloinen issikkani: :-)
-------------------------------------------------------------------------------------
16.11.2009 BIRMAPIENOKAISIA SYNTYNYT, KASVATIN KUVA JA UUSI PERHEENJÄSEN :-)
Eilen ruskeanaamio kaunottaremme Smaragdi sai kaksi suloista pienokaista, tytön ja pojan. Molemmat pienokaiset ja äippä voivat hyvin. Pikkuherra tulee olemaan väriltään ruskeanaamio ja pikkurinsessa ruskeakilpikonnanaamio. Otan heistä kuvat, kunhan hieman kasvavat :-)
Leokasvattimme Mörkö (SR Big Surprise) perheineen lähetti kuvaterveiset. Tässä komean punaturkkiseksi kasvanut Mörkö poseeraa:
Eilen meille tuli birmapienokaisten lisäksi myös eräs toinen suloinen perheenjäsen; komea shetlanninponiherra Kide. Kide on talutusratsastettu ja ajettu kärryillä sekä reellä. Kiltisti ja kuuliaisesti toimii. Meillä sopeutui heti shettistammojen laumaan, vaikka herrasmiehenä väistääkin heti, jos neidit komentavat ;-)
Shettikset saivat uudesta kaverista johtuen nyt ison "jättikarsinan" halliimme. Se on aina yöaikaan heidän käytössään, mutta päiväsaikaan koko halli on kettujengin agilitytreenikäytössä. Silloin shettiksillä on pihatto käytössä tarhassaan.
Mahtavan talviturkin oli tämäkin shettisherra kasvattanut, kuten meidän muutkin shettikset. Ja koska hän on kooltaan varsin jykevärunkoinen ja pikimusta, niin on kyllä komea pörröherra :-)
Tässä tuore iltakuva isosta yökarsinasta, jonka herramme jakaa siis shettisneitiemme Hallan ja Kuuran kanssa. Kuvat ovat epätarkkoja johtuen iltavalaistuksesta, mutta otetaan paremmat sitten joku toinen päivä:
-------------------------------------------------------------------------------------
3.11.2009 ENSILUMEN ILOA JA BIRMAPIENOKAINEN SYNTYNYT! :-)
Saimme maanantaina pienen yllätyksen, kun birmaneitomme Safiiri, jonka luulimme jo jääneen tyhjäksi, olikin sitten kantavana ja sai 2.11.09 suloisen isokokoisen poikapennun. Emo ja pikkuinen voivat hyvin. Pikkuherra on väriltään sininaamio.
Katsotaan, miten pikkuherra kehittyy. Sillä jos pojasta kasvaa oikein komea, saapi nähdä, jääkö hän vaikka meille. Meidän ainokainen birmaherramme KattiMatti kun on jo niin vanha papparainen..mutta katsotaan ;-)
Tässä tämä suloinen pienokainen poseeraa kolmen vuorokauden ikäisenä: :-)
Saimme birmakasvatistamme Nannasta (SR Miss Elizabeth) kuvia ja kuulumisia, kiitos omistajille! Tässä Nanna poseeraa hauskasti:
Myös leokasvattimme Pontuksen (SR Snow Champion) omistajat lähettivät terveisiä, kiitos heillekin! Tässä komea Pontus poseeraa:
Viime yönä satoi maahan ensilumi. Aamusella otin muutamia kuvia, kun karvaiset kaverit touhusivat aamupuuhiaan valkean maan keskellä.
Tässä nuoriherra Elmeri poseeraa:
Elmerille on nyt tilattu Lapista asti oikeat poron vetimet. Hänellä kokeiltiin viime sunnuntaina ponien silakompleksia, muttei se oikein istunut koon ja mallin puolesta. Niimpä päätimme sitten tilata oikeat porovaljaat Empulle. Pääsee sitten herra joulua vasten harjoittelemaan perinteistä jouluporojen työtä eli ahkionvetoa :-)
Ja tässä poseeraa Empun äippä Taiga:
Taigan taustalla näkyy vielä agilityesteitä, sillä porot päätettiinkin nyt täksi talveksi majoittaa kentällemme. Muihin tarhoihimme ei oikein luotettu tarpeeksi, että pitävät porot varmasti sisäpuolellaan, kun niitä ei ollut poroille suunniteltu. Kentän aidat ovat puuta, jota on vahvistettu sähköllä, joten pitävät porot varmasti tämän talven yli sisäpuolellaan.
Kenttä on kuitenkin tänä talvena myös koirien tai hevosten käytettävissä, sillä sarvipäille tehtiin kentän laitaan pieni pihattotarhakompleksi, jonne heidät saa suljettua kenttätreenin ajaksi. Ensi keväänä teemme sitten poroille ikioman tarhan, jonne mahtuu jatkossa vaikka pieni poroparttio ;-).
Koirien agilitytreenit siirtyvät kohta sisätiloihin. Meillä on isohko konehalli, jonne saa tehtyä hyvin agilityradan sisälle. Ongelmana on vain, että konehalliin on kertynyt pikkuhiljaa kaikenlaista roinaa, joka pitää tässä lähiaikoina poistaa sieltä.. Kunhan halli saadaan tyhjäksi, siirrämme sitten esteet kentältä pois sisätiloihin. Siellä on hyvä treenata vaikka ulkona pyryttäisi kuinka lunta :-)
Jatkoa varten on vielä villejä suunnitelmia hankkia keinonurmimatto hallimme pohjaksi. Siinä olisi hyvä treenata koirien kanssa. Ja miksei hallia voisi hieman laajentaakin, jotta se kävisi myös hevosille maneesikäyttöön. Tosin silloin kettujengini ei pääsisi kyllä nurmimatolla treenaamaan ;-)
Kompromisseja pitää tehdä ja sopu sijaa antaa. Sitä kuvaa kaverukset lehmävasikka Talvikki ja shettisvarsa Kuura vierekkäin samalla aamuheinällä, taustalla poseeraa lehmävasikka Mustikki:
Aina porukkaan mahtuu muutama lisää ;-), joten aasimamma Arwen liittyy joukkoon:
Vaaleat neidot Halla ja Mansikki aamupalan äärellä:
Sitten tummempaa sakkia aamuhämärässä ruokailemassa, eli Tuisku ja Tähti:
Shettiksillä riittää talvikarvaa. Ihan peruspakkaset eivät Kuuralla tuon turkin alla pahemmin edes tunnu: ;-)
Kettujengi nautti ensilumesta. Sitä hilluttiin ja juostiin lelujen kanssa pitkin pihaa. Tässä Rubiini ja Helmi riehuvat...vai onko se niin, että pienempi kiusaa isompaa: ;-)
Sininen kaunotar Safiiri poseeraa ensilumessa:
Toin eilen kauppareissusta kettujengille tuliaisena sellaisen lasten kylpylelusetin, jossa oli neljä eriväristä vinkuvaa muovilelua. Ne olivat heti mieleisiä, eikä iltasella meinattu sisälle tulla, kun oli kiva juosta vuorotellen toisiaan karkuun vinku suussa :-D
Pari niistä otettiin sitten sisällekin, vaikkei sisällä nyt kuulukaan riehua ;-) Tässä Helmellä meno päällä ja ankka suussa:
Kyllä ne vanhatkin lelut välillä kelpaavat. Rubiini ja Helmi vetoleikissä vanhan minkkiturkkipalan kanssa:
Sitten on Safiirin ja Rubiinin vuoro leikkiä vetoleikkiä:
Pikkuketulla on aika hyvä kokosuuote: ;-)
Lopulta kaikki kolme suloista kiilakuonoani, Safiiri, Helmi ja Rubiini, innostuivat yhteisvetoon: :-)
Huomenna menemme Oskun kanssa pitkästä aikaa taas elokuviin. Kun kävelimme eräänä päivänä Turun leffateatterin ohi, en meinannut uskoa silmiäni, kun näin siellä tulevan ohjelmiston! Siellä oli lempitarinastani tehty elokuva, joten se piti sitten siltä seisomalta varata. Ja huomenna koittaa vihdoin se päivä :-)
Kyseessä on tietysti Dickensin klassinen joulutarina. Ihanaa, ja vielä kun ensilumikin on satanut maahan. Pikkuhiljaa hiipii näin joulumieli sydämeen! :-D
------------------------------------------------------------------------------------------
27.10.2009 SADEPÄIVÄN KUULUMISIA
Jottei ihan koirasteluksi mene, niin tänään on ollut myös hevostelupäivä. Toki tokotreenit ja pitkä maastolenkki oli iltasella kettujengin kanssa, etteivät nyt ihan huilimaan pääse ;-) Tokotreeneissä treenattiin paikalla makuuta ja seuraamista. Pikku-Rubiinikin jaksoi keskittyä jo hetken paikalla makuussa ja seuraaminen sujui herralta todella intensiivisesti. Treenien lopussa sitten hillutaan vetolelujen parissa :-)
Vihdoin iltasella sadekin lakkasi, kun koko päivän vain satoi ja satoi..no, olihan se ilma ihanan raikas sateen jälkeen metsälenkillä.
Syksyn islanninhevostunnit alkoivat taas Kuuman tallilla Forssassa. Siellä oli hyvä treenata maneesissa näin sadepäivänä. Olin tänään yksityistunnilla ja ensviikolla on sitten vuorossa ryhmätunti. Vähän vaihtelen niitä, niin saa tasaisesti myös teho-opetusta. Yksityistunnilla kun ei pääse opettajan vaativia silmiä pakoon ;-) Ja lupasi läheinen Viljardin issikkatallikin antaa yksityisopetusta, kun on ihan tässä vieressä. Heillä on myös myyntihevosia, joten siellä lienee vaarallista käydä...ettei vain joku kaunis päivä tartu mukaan se kauan odotettu issikka pihalle ;-) No, sitä ennen on hyvä treenata ja treenata hyvässä opetuksessa askellajeja, ennenkuin on oman issikan vuoro. Kuuman opetus on ollut aivan loistotasoa, siinä oppii joka kerta enemmän ja enemmän askellajiratsastuksen saloihin :-)
Sain myös ilokseni eilen kuulla varmistuksen, että meille löytyi nyt oma pätevä perinteinen kouluratsastusopettaja, joka tulee antamaan tunteja tänne meille kentällemme. Hän tulee Huittisten ratsastuskoulusta ja on todella hyvä. Se oli hieno juttu, pääsee omienkin hevosten kanssa eteenpäin ainakin koulupuolella. Tuisku tulee olemaan ykköshevoseni kouluopetuksessa iän, herkkyyden ja yhteistyöhalun vuoksi, vaikka toki välillä voi maastopolle Tähdelläkin kokeilla koulutuntia :-)
Tuiskun ja Tähden omat karsinakyltit valmistuivat. Ne on tehnyt taiteilija Heini Seppä, joka on tehnyt meille mm. Frodon sekä Hallankin kyltit. Kaikkien kylteistä löytyy kuva myös jokaisen omalta sivulta. Kyltit ovat mielestäni tosi kauniisti maalattuja! :-)
Tässä vielä kuva Tuiskun kyltistä, joka kuvaa häntä perinteisessä suomalaisessa maalaismaisemassa:
Talveksi on vielä pieniä puutarhatöitä odottamassa. Kaikki mahdolliset lehdet kun pitäisi kerätä talteen, sillä porot syövät niitä sen mitä vain ehditään heille antaa. Ne ovat jäkälän ohella heidän suuria herkkujaan. Ja syövät lampaatkin lehtiä mielellään. Joten lehtikasoja ei meidän nurkkiin pitäisi kertyä, ellei emäntä laiskottele ;-) Tietysti heinää ja litistettyä kauraa on Empulle ja Taigalle jatkuvasti tarjolla, mutta ne kelpaavat vasta, jollei parempaa ole tarjottavana.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------
24.10.2009 SEINÄJOEN NÄYTTELYSSÄ
Olimme tänään Safiirin ja Helmen kanssa Seinäjoen KV näyttelyssä. Siellä oli tuomarinvaihdos ja tuomariksi tuli todella tiukka M. Kärdi Eestistä. Päätimme kuitenkin mennä kokeilemaan onneamme kehään ja molemmat neitokaiset saivat EH-laatuarvostelun (erittäin hyvä). Olimme siihen tyytyväisiä tuntien tuomarin tiukkuuden. Moni hyvä koira lensi kehästä pois H:lla (hyvä). Safiiri sijoittui nuorten luokan toiseksi eli sai EH-2 ja Helmi juniorluokan neljänneksi eli sai EH-4. Safiirin arvostelu oli aivan erinomainen, ainut "vika", jonka tuomari löysi, oli hieman epäkirkkaat värit turkissa (kun kasvattaa uutta turkkia). Kaikki muu oli tuomarin mielestä erinomaista, joten pienestä on kiinni laatuarvostelu ;-)
Oskari nappasi jokusen kuvan näyttelystä. Tässä molemmat kaunottaret odottamassa kehän alkamista aamupäivällä:
Ja tässä Safiiri seisomassa kehässä (jonon etummaisena):
Olemme juoksemassa kehässä Safiirin kanssa:
Valaistusolosuhteista (vai kuvaajasta? ;-) riippuen kuvat ovat hieman epätarkkoja. Helmestä ei tullut kuvia, kun Oskari piti Safiiria sen aikaa, kun olin Helmen kanssa esiintymässä kehässä.
Seuraava näyttely on sitten Jyväskylässä marraskuussa molempien neitosten kanssa. Ja sitten joulukuun alussa pääsee pikkuherra Rubiinikin ensimmäisen kerran näyttäytymään kehässä Helsingin pentunäyttelyssä :-)
Näyttelyn jälkeen teimme paluumatkalla lenkin koirien kanssa Jalasjärven suomaastossa, jossa tuli pitkospuita pitkin käveltyä ja kerättyä metsästä 6 jätesäkillistä paikallista jäkälää poroille tuliaisiksi. Tätä nykyä kun pitää jäkälien takia pitää aina säkkejä valmiina autossa ;-)
Helmi ja Safiiri päättivät ensitöikseen ravistaa näyttelyharjaukset pois kieriskelemällä nautinnollisesti ketarat taivasta kohden metsän sammaljäkälämatoissa :-D
-----------------------------------------------------------------------------------------------------
22.10.2009 SYKSYISIÄ KUVIA
Saimme leokasvateiltamme Moonalta ja Sissiltä kuulumisia ja kuvia neitokaisista. Ne löytyvät myös heidän omasta kuvagalleriastaan. Tässä kaunis Moona (SR Summer Surprise) poseeraa:
"Meillähän ei koirat nuku sängyssä" sanoi Oskari joskus...kettuherra nokosilla: ;-)
Teimme suloisen kettujengimme kanssa agilitytreenin jälkeen loppuverryttelyn peltolenkkeilyn merkeissä. Pikku-Rubiini teki neljän esteen radan, tosin hypyt ihan matalalla. Siinä oli pituusestettäkin yhden pituuspalikan verran. Hauskaa oli ja tuli harjoiteltua herran kanssa samalla ohjauskuvioitakin. Takaaleikkaus sujui pikkuherralta jo mallikkaasti isojen neitosten malliin sekä hypyllä että putkella :-D
Tässä Helmen ja Rubiinin vauhdikas takaa-ajoleikki heinäpellollamme:
Hetki maltettiin poseeratakin syksyisen tuulenpuuskan tuivertaessa turkkia:
Safiiri ottaa rennommin ja keskittyy riehumisen sijasta etsimään kiinnostavia hajuja pellolta:
Helmi esittelee kauniin askelluksensa. Sitä sopisi sitten esitellä myös ylihuomenna, kun lähdemme Safiirin ja Helmen kanssa Seinäjoen näyttelyyn. Katsotaan, mitä tuomari heistä tällä kertaa tykkää. Safiirilla ei vieläkään ole turkki aivan valmis, mutta jo selvästi sinnepäin. Onkin kiva päästä neitokaisen kanssa pitkän turkinkasvatustauon jälkeen taas kehiä kiertämään. Samalla näemme Safiirin äipän Veeran ja Bella-siskonkin siellä :-)
Helmikin malttaa poseerata hetken hillumisen keskellä:
-----------------------------------------------------------------------------------------------------
16.10.2009 ARKIPÄIVÄN KUULUMISIA
Tänään on ollut tavanomainen arkipäivä, töiden lisäksi karvaisten kavereiden kanssa puuhailua. Päivällä kun aurinko näyttäytyi, otettiin Ninnan kanssa muutama kuva Empusta, jota hän on talutellut nyt parina päivänä pihamaastossa. Empun ja äippänsä Taigan eron kyllä huomaa. Emppu on kasvanut ihmisten parissa ja on mukavan luoksepäästävä sekä osaa kulkea kauniisti taluttimessa. Mutta Taiga on kasvanut isossa porotokassa, eikä ihmisten huomassa, joten hänen kanssaan on vielä opettelemista talutuksenkin kanssa. Kädestä kuitenkin otetaan sentään herkkuja :-)
Komea Elmeri-poika poseeraa:
Elmeri vauhdissa. Takana näkyy Tuisku, jonka tarhan luona ollaan vierailtu. Hepat ovat olleet tosi kiinnostuneita ja korvat höröllään tulleet aidan viereen katsomaan tulokasta. Emppu myös hetken katseli heitä, eikä sen jälkeen ole pahemmin heistä välittänyt. Emppu on muutenkin tosi rohkea poro, mikään ei pahemmin tunnu hetkauttavan häntä:
Taiga-mamma poseeraa karsinassa, jossa porot ovat vielä olleet, kun aitausta tarkistetaan nyt viikonlopun aikana. Näyttää ihan kuin Taigan sarvet piirtäisivät sydämen ilmaan: :-)
Safiirin ja Helmen kanssa on tehty tänään pitkä agilityrata, jossa on ollut rengaskin täydessä korkeudessa molemmilla. He menivät sen ihan hyvin, kepeille tulossa vain pitää muistaa itse keskittyä enempi. Pikku-Veikkakin on päässyt kokeilemaan miniluokan agiesteitä leikkimielellä. Tänään harjoiteltiin pienen hypyn kanssa, mutta putki oli täyspituinen ja vielä mutkalla. Rubiini tuntuu aika vauhdikkaalta menijältä jo :-)
Iltasella tehtiin vähän vajaa parin tunnin iltalenkki Helmen ja Safiirin kanssa. Pidemmille iltalenkeille kun ei viitsi vielä ottaa Rubiinia kuitenkaan mukaan. Mutta äkkiähän tuo herra tuntuu kasvavan tuosta, ihan silmissä tulee kokoa lisää. Tässä Helmi poseeraa vielä lenkin jälkeen iltasella:
Ja tässä Safiiri iltapuuhissa:
Veikan iltapuuhat ovat vähän mielenkiintoisia...iltapäivisin hän makoilee pitkin pituuttaan sängyllämme, jossa ei siis saisi koirat nukkua ja iltasella mussutetaan rauhassa tietokoneen johtoa iltapuhteena. Ihme, että tämä kapistus vielä toimii...onkohan kuri päässyt jotenkin höllentymään viime aikoina ;-)
Veikka iltapuuhissaan:
Rubiini poseeraa vielä ilman sitä tietsajohtoakin:
--------------------------------------------------------------------------------------------------------
12.10.2009 TALVIKAUDEN AVAJAISET :-)
Viime viikonloppuna meillä oli perinteiset talvikauden avajaiset, kun oli lampaiden kerintätalkoot. Kiitos kaikille osallistujille! :-)
Kaikki lampaat kerittiin, paitsi pienin Matilda-neiti. Häntä ei sentään vielä tarvitse keritä ;-)
Kerintätalkoon ajaksi saivat collikkamme vieraiksi tutut lyhytkarvaiset sukulaissielunsa, Raksun ja Hertan. Tässä eläkeläispari Raksu ja Hertta sekä Toffee poseeraavat pihallamme:
Kerinnän jälkeen paikat puutuneina oli hyvä lähteä vähän syksyiseen luontoon lenkille koirien kanssa. Raksu johti joukkoja, loput seurasivat perässä:
Talvikausi tuntuu nyt tosiaan avatulta, sillä meille muuttaa huomenna perinteiset pohjois-suomalaiset sarvipäät eli porot! Haemme heidät kuitenkin tällä kertaa ihan täältä etelä-Suomesta. Meille muuttaa asustamaan kaksi poroa, äippä ja hänen poikansa. Äippä on tuotu alunperin lapin perukoilta tänne etelään, mutta poikansa Elmeri on syntynyt täällä etelässä.
Tässä poroparttio, josta meille muuttaa kaksi:
Ja tässä kaunis valkovoittoinen (olisiko lappalaisittain luostakka eli valkeakylkinen poro..?) Elmerin äippä eli vaadin, jonka nimi on vielä hakusessa. Hän muuttaa meille asumaan:
Elmeri on kuvankaunis puolitoista vuotias poropoika, oikeammin härkä (eli kuohittu hirvas), joka on tottunut talutteluun ja on jo varsin kesy. Komea Elmeri tai kotoisammin Emppu poseeraa tulevan isäntänsä Oskarin kanssa:
Mielenkiinnolla odotamme heidän saapumistaan, katoksellinen tarha on jo odottamassa asukkejaan. Olen koko ikäni ollut kiinnostunut poroista. Lapsena ja nuorena olin kova piirtämään, ja useimmat piirustukset kuvaavat joko poroja tai hevosia ;-). Jossain vaiheessa alkoi ajatus ja haave omasta porosta hiipiä mieleen ja nyt kun on tilaa riittävästi ympärillä, niin se pieni poroparttio muuttuu vihdoin haaveista todeksi :-)
Ties vaikka pieni porolaumani vielä hieman kasvaisi ensi keväänä, sillä meille muuttava vaadin saattaa olla kantavana eräästä komeasta hirvaasta. Se nähdään sitten lähempänä kevättä. Mutta nyt odotellaan kovasti huomista! :-D
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
